PÄÄKIRJOITUS

Making of Alexander Kluge

Alexander Kluge is a gigantic figure in the German cultural landscape. He exemplifies [...] what is most vigorous and original in the European idea of the artist as intellectual, the intellectual as artist.

— Susan Sontag

Jälleen Susan Sontag ehti sanoa sen ensin, jo kauan sitten. Nyt, saksalaisen mestarin täyttäessä 80 vuotta, on syytä todeta asia Suomessakin. Alexander Kluge on yksi 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiä saksalaisia kirjailijoita. Hän on myös yksi tuotteliaimpia ja radikaaleimpia saksalaisia elokuvaohjaajia, jonka tuotanto käsittää useita tuhansia elokuvia minuutin mittaisista lyhyen muodon herkkupaloista aina yhdeksän tunnin mittaiseen teokseen Marxin Pääomasta.

Edes ns. ”uutta saksalaista elokuvaa” (Fassbinder, Herzog, Schlöndorff, Wenders, Syberberg jne.) ei olisi olemassa ilman Klugen aktiivisia uudistustoimia Länsi-Saksan elokuvakulttuurissa.

Suomessa Kluge on pysynyt useita vuosikymmeniä tasaisen tuntemattomana hahmona. Toki jokainen itseään sivistyneenä pitävä filmihullu tai kirjallinen radikaali on osannut intellektuaalisissa keskusteluissa lausahtaa tietävästi: ”Niin, onhan sitten vielä se Kluge...”

Ja siihen se keskustelu onkin loppunut.

Tilanne on jatkunut tällaisena 1960-luvulta tähän päivään asti. Osataan mainita nimeltä muutama Klugen elokuva – Pako eilisestä (1966) tai episodielokuva Terrorin ja kauhun syksy (1978) – ja ne on ehkä nähtykin. Varmasti löytyy myös niitä, jotka ovat lukeneet löydettyä materiaalia ja näkökulmatekniikkaa hyödyntävän, Stalingradin taistelua käsittelevän kollaasiromaanin Taistelukuvaus (1964), joka on tähän asti ollut ainoa suomennos Klugen valtavasta kirjallisesta tuotannosta.

Syntyi ajatus Nuoren Voiman tuplanumerosta, jonka tavoite olisi murtaa tämä hämmentävä tietämättömyyden muuri. Kuten Klugen tuotanto, on myös tämä miltei puolivuosisataa kaivattu Kluge-selvitys giganttinen, lehden 104-vuotisen historian laajin numero.

Vaikeudet eivät olleet vähäisiä. ”Making of Kluge” merkitsi käytännössä sitä, että ensin piti sparrata Klugesta potentiaalisesti innostuvia ihmisiä, ts. synnyttää Suomeen Kluge-tutkimus. Siinä samassa lehteen onnistuttiin saamaan myös suomalaisvoimin toteutettua klugemaista lyhyen muodon faktio-kirjallisuutta. Sillä Kluge on myös lyhyen kirjallisen muodon mestari. Hän liikkuu luontevasti viiden rivin kertomuksista tuhatsivuisiin juttukokoelmiin, ja sekoittaa montaaseissaan faktaa ja fiktiota suvereenisti toisiinsa.

Toinen vaikeus oli tietysti tämän urkumusiikkia ja oikeustiedettä nuorena opiskelleen, ”viimeiseksi modernistiksi” luonnehditun arrière-gardistin tuotannon mahdoton laajuus.

Kolmas haaste oli Klugen kieli. Lehdessä on ollut mahdollista julkaista useita Klugen tekstejä laajasti eri vuosikymmeniltä. (Kiitän tässä yhteydessä Alexander Klugea ja hänen sihteeriään Beata Wiggenia tuesta projektille.) Klugen teksteissä on oma hienovarainen vireensä, jolloin kääntäjän on oltava tarkkana, että klugemainen huumori, wit, ja klugemaiset vinksahdukset päätyvät myös käännökseen.

Alexander Kluge on ainutlaatuinen hahmo jo senkin takia, että hän on samaan aikaan sekä mediamagnaatti että yhteiskunnallinen radikaali, julkisten vastatilojen luoja. Kluge perusti vuonna 1988 televisiokanavan dctp (Development Company for Television Program; www.dctp.de). Sen avulla hän on toteuttanut niitä teoreettisia hahmotuksia, joita hän ja filosofi Oskar Negt esittivät teoksessaan Öffenlichtkeit und Erfahrung (1972, ”Julkisuus ja kokemus”).

Alistavaa porvarillista julkisuutta (vrt. Habermas) vastaan on synnytettävä proletaarinen julkisuus, vastajulkisuus ja vastatuotanto. Tärkeintä on yhteiskunnallisen kuvittelukyvyn vapauttaminen. Näin Kluge on onnistunut luomaan televisiotuotantoapparaatin, josta Orson Welles vain haaveili. Taustalla näkyy vahva Walter Benjaminin vaikutus, ja teoreettista taustajoukkoa täydentävät niin Marx, Adorno kuin Brechtkin.

Olkaa hyvät: Kluge-avaruus on teidän.

Omistan tämän lehden 18.10.2011 kuolleen isäni muistolle.

Martti-Tapio Kuuskoski

P. S. Tässä lehdessä aloittaa uusi vakiopalsta, ”Metodin esitys”, jota kirjoittavat herrat Juri Joensuu ja Harry Salmenniemi.

Nuoren Voiman vuonna 2011 ilmestyneen Retoriikka-extran voit tilata kätevästi osoitteesta toimitus(at)nuorenvoimanliitto.fi tai puhelimitse 044 307 4676. Hinta 9 euroa sisältää postikulut.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Nuori Voima -lehden avustajapalkinto 2011 professori Hannu K. Riikoselle

Nuori Voima -lehden avustajapalkinto 2011 ojennettiin maanantaina 5.12.2011 professori Hannu K. Riikoselle. Avustajapalkinnon palkintoperustelut olivat seuraavat:

Nykyinen akateeminen todellisuus on jatkuvaa pelaamista hallintobyrokratian kanssa. Se on epätoivoista taistelua luovuuden ja vapauden puolesta, jotka ovat kuuluneet yliopistolaitoksen tuhatvuotiseen perinteeseen.

Kirjallisuustieteen professori Hannu K. Riikosen tekstejä tapaa kuitenkin jatkuvasti useiden vähälevikkisten suomalaisten kulttuurilehtien sivuilla, niin myös Nuoressa Voimassa ja Kritiikki-lehdessä. Näihin lehtiin Riikonen on kirjoittanut niin kirjallisuusesseitä kuin kirjallisuuskritiikkejäkin. Hänen asiantuntevat ja tyylikkäät tekstinsä pitävät kulttuurilehtien rimaa korkealla.

Riikonen on aina valmis pyydettäessä kirjoittamaan muihinkin kuin akateemisiin julkaisuihin. Hän jatkaa sitä kunniakasta, mutta kovaa vauhtia häviävää perinnettä, jossa akateemiset ihmiset kirjoittavat suurelle yleisölle erityistietämykseensä pohjaten. Eikä edellisestä juontuva juhlava sana – kansansivistystyö – ole hänellä koskaan jäänyt vaille riemullisia merkityksiä! Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Nuoren Voiman Retoriikka-teemanumerossa julkaistu essee ”’Tyylitajua totisesti ei kellään heistä ollut’ – Olavi Paavolainen puhetaidon kriitikkona”.

Professori Hannu K. Riikonen on palkittava myös lukijana. Hän on tarkka ja asiantunteva palautteenantaja, jollaisia kulttuurilehden tekijä Suomessa ei liiemmälti tapaa. Kriittinen ja hyödyllinen palaute on ylellisyyttä, kullanarvoista.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

TIEDOTE 24.11.2010

JULKAISUVAPAA HETI

Nuori Voima ja Kritiikki yhdistyvät

Nuoren Voiman Liiton julkaisemat kirjallisuuslehdet Nuori Voima ja Kritiikki yhdistyvät vuoden 2011 alussa. Nuori Voima -lehden vuositilaus pitää jatkossa sisällään viiden Nuoren Voiman numeron lisäksi myös kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Kritiikki-kirjakatsauksen.

Uudistuksen myötä lehtien tilaajille kannetaan kotiin aiempaa runsaampi lukupaketti, jossa Kritiikin ajankohtaiset kirjallisuusesseet ja -arviot sekä Nuoren Voiman filosofispainotteinen sisältö täydentävät toisiaan. Lehtien päätoimittajana jatkaa työssään vuonna 2009 aloittanut taiteentutkija, fil. lis. Martti-Tapio Kuuskoski.

Nuori Voima on 102-vuotias kirjallisen kulttuurin lehti, joka paneutuu syvällisesti kirjallisuuden, taiteen ja filosofian ilmiöihin. Lehden avustajakunta koostuu kirjailijoista, kriitikoista, kääntäjistä, filosofeista ja eri alojen tutkijoista. Jokainen lehden numero rakentuu tietyn teeman ympärille. Vuoden 2011 teemoja ovat muun muassa Manifesti, Runous 2010 ja Kasvisvaihtoehto. Lehti on voittanut kuluneena vuonna Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Vuoden laatulehti -palkinnon.

Vuonna 2009 perustettu, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Kritiikki keskittyy käsittelemään Suomessa julkaistua kauno- ja tietokirjallisuutta. Tämän lisäksi lehdessä esitellään myös muutama tärkeä maailmalla ilmestynyt suomentamaton teos. Yli 120-sivuisen Kritiikin tarkoituksena on pidentää kirjojen yhä lyhyempää elinkaarta ja tuoda yhteen erilaisia kriitikkotyyppejä. Puolivuosittaisen kirjakatsauksen kolmas numero (syksy 2010) on juuri ilmestynyt. Sisältöön voi tutustua osoitteessa www.nuorenvoimanliitto.fi/kritiikki.html.

Lehtien tilaushinta vuodelle 2011 on 42 €, opiskelijoille 30 € ja Nuoren Voiman Liiton jäsenille 25 €. Nuoren Voiman Liiton jäsenmaksu vuodelle 2011 on 12 €. Sekä Nuorta Voimaa että Kritiikkiä on saatavilla jatkossakin irtonumeroina kautta maan.

Lisätietoja:

Martti-Tapio Kuuskoski

päätoimittaja

Nuori Voima ja Kritiikki -lehdet

mtkuuskoski@nuorenvoimanliitto.fi

p. 044 307 4652

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Nuori Voima vuoden 2010 laatulehti

Kirjallisuuslehti Nuori Voima on voittanut Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n laatulehtikilpailun. Nuori Voima on Nuoren Voiman Liiton julkaisema 101-vuotias kirjallisen kulttuurin lehti, joka paneutuu syvällisesti kirjallisuuden, taiteen ja filosofian ilmiöihin. Lehden päätoimittaja on Martti-Tapio Kuuskoski.

Palkintoraati luonnehtii Nuorta Voimaa laadukkaaksi ja eheäksi lehdeksi, joka pystynyt hienosti uudistumaan vuosien varrella säilyttäen paikkansa kriittisenä yhteiskunnallisena keskustelijana. Raadin muodostivat Design Director Tuomas Jääskeläinen Bonnier Publications Oy:stä, ostopäällikkö Pasi Somari Akateemisesta Kirjakaupasta ja aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta.

Kilpailussa jaettiin kunniamaininta Esitys-lehdelle oman yhteisön esille tuomisesta. Kuvittaja ja Maailman Kuvalehti Kumppani saivat kunniamaininnat onnistuneista lehtiuudistuksista.

Vuoden laatulehti -palkinto jaettiin viidettä kertaa. Kilpailun tarkoitus on tuoda esiin laadukkaita kulttuuri- ja mielipidelehtiä sekä muistuttaa niiden merkityksestä osana suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Valtavirrasta poikkeavia ja toisin ajattelevia lehtiä tarvitaan median omistuksen keskittyessä ja kaupallistuessa. Voittajalle luovutettiin sarjakuvapiirtäjä Kaisa Lekan originaaliteos sekä 2500 euron palkinto Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä tänään. Palkintoa sponsoroi Akateeminen Kirjakauppa.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Alexander Kluge

3–4/2011

Sisältö

Martti-Tapio Kuuskoski: Heiner Müller teho-osastolla, poeettisena

Heiner Müller: Theatertod – Teatterikuolema

Alexander Kluge: Rakkauskoe

Alexander Kluge: Hautajaisissa läsnä olleet

Felip Martí-Jufresa: Maanpako tiedon valtakunnasta

Benjamin–Kluge–Benjamin (fragmentteja)

Kanerva Cederström: Maailma ja sen montaasi

Satu Taskinen: ”Tunteiden mahti” eli todet illuusiot

Lassi Hyvärinen: Eiffel-tornin, King Kongin ja valkoisen naisen valssit

Kari Yli-Annala: Pääoman peilitalossa: huomioita Alexander Klugen elokuvasta Uutisia ideologisesta antiikista

Martti-Tapio Kuuskoski: Poikain kino on kuollut: Schlingensief & Schroeter

Alexander Kluge: Puhukaamme kuolemasta – keskustelu teatteriaktivisti Christoph Schlingensiefin kanssa

Alexander Kluge: Päätön mies

Erkka Mykkänen: Vuori & Hauta

NUORI VOIMA 101 VUOTTA SITTEN:

1910 | Eläviä kuvia näkymättömästä.

Martti-Tapio Kuuskoski: Suvereeneja epäonnistumisia avaruudessa

Alexander Kluge: Oppimisprosesseja jotka johtavat kuolemaan (ote)

Bojan Andjelkovic: Teatteriaikakone Noordung

Dragan Zivadinov: Post-gravitaatiotaide: 50 koordinaattia

SALONGISSA | Sepposen kepposen hop! Vieraana Jan Ijäs, Mika Rättö & Mika Taanila

Alexander Kluge: Kertomuksia elokuvasta (2007, valikoima)

Sakari Katajamäki: Kollaattoreita ja komparaattoreita

TEEMA KUVASSA | Riikka Ala-Harja & Matti Hagelberg: Rakennusohje

NUORI VOIMA 101 VUOTTA SITTEN:

1910 | Puhuva lipas.

Pertti Julkunen: Olioiden teot. Immanuel Kantin moraalifilosofia valaisee modernin poliittisen tahdon perustoja

Tommi Kakko: Modernismista, merkityksettömyydestä ja toivosta

Aloysius Bertrand: Yön Kaspar – Gaspard de la Nuit

VETERAANIVOIMA | M. A. Numminen: Mein Deutchland – hajamietteitä Saksasta ja saksalaisuudesta

Satu Taskinen: Tunteiden hellimistä järeällä kalustolla

Martti-Tapio Kuuskoski: Kluge vuosimallia 2012: ”Viidennen kirjan” johdannoksi

Alexander Kluge: Uusia elämäntarinoita (2012, valikoima)

Laura Lindstedt: Because you’re worth it!

Tuomas Timonen: Teurastamon saama huomautus

METODIN ESITYS | Juri Joensuu & Harry Salmenniemi: Antonyyminen käännös

Alexander Kluge: Sokea ohjaaja

Eero Tammi: Kun Kluge kyseli Godardilta

Alexander Kluge: Norsun teloitus

KORTTEINEN | Janne Kortteinen: Trööt Raskolnikov

LEHTIÄ MAAILMALTA

Alexander Kluge: Pirun jättämiä porsaanreikiä (2002, valikoima)

Kirja-arvostelut:

-Laura Lindstedt: Käänteistä elämänviisauskirjallisuutta (David Eagleman, Tarinoita tuonpuoleisista)

-Jaana Seppänen: Pelkkää raakaa todellisuutta (Christoph Schlingensief, Kauniimpaa kuin taivaassa)

-Vesa Kyllönen: Helppoheikit, puliukot ja automaatti-ihmiset (Jakke Holvas, Talousmetafysiikan kritiikkiä; Talous ja yhteiskuntateoria I. Vanhan maailman talous ja suuri murros. Toim. Risto Heiskala & Akseli Virtanen)

-Herman Raivio: Päivä tappo-orgioissa (Sönke Neitzel ja Harald Welzer, Sotilaat. Taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta)

-Martti-Tapio Kuuskoski: Kurssikirja Klugesta (Alexander Kluge – Raw Materials for the Imagination. Toim. Tara Forrest)

NVL-MUISTONI | Anja Snellman:

Sisaret Myrskyssä

Veera Antsalo: Kolme proosarunoa

NUORI VOIMA 101 VUOTTA SITTEN:

1910 | Sähköinen postikortti.

TAKASIVU | Alexander Kluge:

Kärpänen Pernod-lasissa