Pääkirjoitus 3/09

Mitä ihminen mahtaa?

Que peut un homme?

– Paul Valéry

Tämän numeron teema on Humanismi, mutta miltei yhtä hyvin se olisi voinut olla Antihumanismi. Tämä ei ole sattumaa. Yksi esimerkki riittänee valaisemaan vyyhteä, joka meillä on käsissämme.

Konservatiivinen poliitikko Benjamin Disraeli tokaisi vuonna 1864 pitämässään puheessa, että Darwinin törkeä teoria pakottaa yhteiskunnan kysymään: ”Is man an ape or an angel?” Disraeli vastasi saman tien: “My Lord, I am on the side of the angels.”

Darwinin törkeä teoria vei ihmiseltä Jumalan, muttei sekään riittänyt: se vei myös perustan humanismilta, sikäli kuin humanismilla ymmärretään ihmisen uskoa oman olemuksensa ainutlaatuisuuteen elollisten joukossa. Mutta minkäpä sille mahtaa, että ihminen on jokseenkin pienisieluinen eläin, kun lähtee itseänsä noin määrittelemään.

Darwinin luonnontieteellinen teoria oli antihumanistinen, mutta – kuten Adrian Desmond ja James Moore ovat tuoreessa kirjassaan Darwin’s Sacred Cause. Race, slavery and the Quest for Human Origins (2009) perusteellisesti osoittaneet – evoluutioteorian syntysyyt olivat puhtaasti humanitaarisia. Evoluutioteoria sai alkunsa Darwinin syvästä orjuuden vastaisesta eetoksesta ja vakaumuksesta, että ihmisroduilla on yhteinen alkuperä. Suunta, johon Darwin lähti, johti päätelmiin, jotka yllättivät hänet itsensäkin: itse asiassa kaikella elämällä on yhteinen alkuperä.

Ei ole siis sattumaa, että numeromme Veteraanivoima-palstalla vierailee luonnontieteilijä ja Darwin-tuntija Anto Leikola. Lehtemme toinen veteraani on Timo Aarniala, jonka Alfred Jarryn elämää kuvaavasta piirrossarjasta julkaistaan teos Roses, vers de terre et poissons. Todellista humanismin undergroundia! Näköaloja humanismiin avaa myös Juha-Heikki Tihisen tutkielma Juha Tantun maailmasta. Ja miksei myös veli Jeremias haahuillessaan vajaatilaisella Hakaniemen torilla Mikko Rimmisen uudessa, Prosak-klubilla koetellussa seikkailussa.

Ranskalaista antihumanismia edustavat tässä numerossa filosofit Gilbert Simondon, Bernard Stiegler ja Alain Badiou. Näkökulma on välttämätön, jotta ihmisismistä – kuten Antti Nylén teemamme määrittelee – saisi kutakuinkin oikeanlaisen käsityksen. Stiegler ja Simondon ovat hominisaation ja tekniikan välisen erottamattoman evolutiivisen kytköksen tarkastelijoita. Heille on selvää, että ihminen on löytänyt ”olemuksensa” jokseenkin sattumanvaraisesti.

Alain Badiou on puolestaan ihmisen olemisen ja totuuden ehtojen pohtija. Hänen mukaansa kommunismi on 2000-luvulla ainoa filosofin arvolle sopiva poliittinen käsite emansipatoris-evolutiivisten potentiaaliensa tähden.

Mutta eipä unohdeta Lissua. Herra paratkoon, minä olen Lissun puolella!

Martti-Tapio Kuuskoski

P.S. Seuraava lehti, joka Nuoren Voiman Liitosta tipahtaa tilaajien postiluukkuun ja ilmestyy irtonumerorakastajien ihmeteltäväksi, ei olekaan perinteinen Nuoren Voiman teemanumero – sehän on sitten ”Susan Sontag” – vaan uusi julkaisu nimeltään Kritiikki, Nuoren Voiman puolivuosittainen kirjakatsaus.

Takaisin

3/09 - Humanismi

3/09 Sisältö

Marianna Kurtto: Lissu Fyssamaassa

Laura Lindstedt: …Ja sota jatkuu, aina vaan?

Karoliina Lummaa: Epämukava posthumanismi   

Mika Pekkola: Erich Fromm – radikaalihumanisti kapitalismin       kriitikkona     

Vesa Kyllönen: Gorillan puhunta ja ihminen ihmisen jälkeen       

Ville Luoma-aho: Dialogi

Aki Petteri Lehtinen: ”Ihmisyys pitää saavuttaa aina uudestaan” – filosofi Bernard Stieglerin haastattelu          

Tommi Uschanov: Gilbert Simondon, individuaation ja tekniikan ajattelija

Bernard Stiegler: Huolehtimisesta

Manifesti. Ars Industrialis – kansainvälinen yhdistys hengen teknologioita koskevan teollisuuspolitiikan puolesta  

Silja Järventausta: Keksitty kone   

Pauliina Haasjoki: Runoja   

VETERAANIVOIMA | Anto Leikola: Charles Darwin valistuksen perillisenä

PROSAK | Mikko Rimminen: Katkelma romaanikäsikirjoituksesta

Juha-Heikki Tihinen: Humanistin käsikirjoja

Antti Nylén: Ihmisismistä

TEEMA KUVASSA | Timo Aarniala: Ruusuja, kastematoja & kaloja

Oliver Feltham: Live Badiou – Alain Badioun haastattelu Pariisissa joulukuussa 2007

Kirja-arvostelut:

- Osmo Pekonen: Silkkitien tarinoita (Amin Maalouf: Samarkand)

- Tuire Valkeakari: Armahdus (Toni Morrison: Armolahja)

- Laura Wahlfors: Aina sama talvinen matka (Elfriede Jelinek: Halu)

- Herman Raivio: Halun jälkeen (Michel Houellebecq: Halujen taistelukenttä)

- Mikko Jakonen: Jumala on ajatus (Johannes Duns Scotus: Jumalan tunnettavuudesta ja muita kirjoituksia)

- Antti Nylén: Ei enää ihminen (Joseph Ratzinger (Benedictus XVI): Jeesus Nasaretilainen. Ensimmäinen osa: kasteesta kirkastumiseen.)

- Satu Taskinen: Voiko holokaustista selviytyä? (Ladislaus Löb: Sopimus saatanan kanssa. Fred Wander: Seisemän kaivo.)

- Jari Kauppinen: Levinasin Facebook. Dialogia "toisen" kanssa? (Lissu Lehtimaja: Levinasin kasvot.)

Takasivu | Pauliina Haasjoki: Akedia